Luonnonfilosofian seuran julkaisuja XIV, 2006.
Tarkastelu rakennetaan systeemien yleisen tapahtumisen kuvauksen perustalle. Tässä kuvauksessa sekä systeemin tila-avaruutta että aikaa käsitellään diskreetteinä muuttujina. Näin saavutetaan se, että tapahtuminen voidaan kuvata systeemien tiloista toisiin tiloihin siirtymisten todennäköisyyksinä aika-askeleen kuluessa, transitiomatriiseina. Kvanttimekaniikassa tilavektori Y määräytyy siten kertomalla edellisellä tilavektorilla transitiomatriisi. Sama malli soveltuu kognitioprosessiinkin, kuitenkin niin, että siirtymä kognitiotilasta toiseen aiheuttaa transitiomatriisissa oppimisen tuoman muutoksen. Toinen oleellinen piirre kognition kuvauksessa on transitiomatriisin määräytyminen erityisten tiloja yhdistävien kenttien attraktio- ja repulsiovaikutuksista.
Näytetään, miten viitekehystä sovelletaan kvanttimekaniikassa superpositioon ja kognitioprosessin analyysissa yksinkertaisiin päätöksenteko- ja probleemanratkaisutilanteisiin. Osoitetaan eräitä yhteyksiä empiriaan.
Lopuksi tarkastellaan havaintoprosessia ja ajattelua holistisesti edellä kuvatun viitekehyksen valossa.
Avainsanoja: dynaaminen psykologia, havaitseminen, interferenssi, kenttä , kvalia, kvantti, kvanttimekaniikka, kvanttipsykologia, kognitio, kognitioprosessi, Kurt Lewin, matriisi, oppiminen, probleeman-ratkaisu, superpositio, tilavektori, transitio, transitiomatriisi, valenssi.